maanantai 16. kesäkuuta 2014

Häähulinaa Laulumajassa Tampereella

Tänään herätyskello soitti klo 5:30. Liian aikaisin! Takana on loistava viikonloppu ihanien ystävien hääjuhlassa. Onneksi muisto loistavista juhlista ja upeista ihmisistä piristää tätä väsynyttä maanantaiaamua. Hullun aikainen herätyspiippaus johtui siitä, että heräsin vahingossa Kouvolasta ja piti ehtiä klo 6:22 lähtevään junaan.Tai no, ei se ihan vahinko ollut.. illalla vaan ottaessani torkut klo 18-19:20 en enää jaksanut ajatellakaan kotiin (siivoamaan) lähtöä. Ja koska Herra O:n keikkojen vuoksi pikkuneiti jäi mummilaan nukkumaan ja palaa vasta keskiviikkona kotiin niin en malttanut viettä hetkeäkään ylimääräistä sekuntia poissa neidin luota. Ikävä on jo kova.


No mutta itse häihin! Koko aamun satoi vettä ja kun porhalsimme taksilla kirkon pihaan niin aurinko paistoi kirkkaana! Loistaville ihmisille loistava sää! Minua ja Herra O:ta molempia jännitti paljon. Olimme avioliittoon vihkimisen jälkeen vuorossa lauluesityksen muodossa.  Herra O. säesti flyygelillä laulamani Romanssi-kappaleen. Hyvin se lopulta meni ja pystyimme lopulta rentoutumaan ja aloittaman ilakoinnin.


Päätön pukeutuja


Laulumajassa mahtui hyvin 80 vierasta ruokailemaan. Illemmalla osa pöydistä siirrettiin pois tieltä. Me saimme istua tuoreen avioparin vieressä paraatipaikalla, mikä kunnia! Alakerrasta löytyi wc:t (yksi oli myös yläkerrassa) ja ruoka haettiin erillisestä huoneesta eteisen läpi kulkien. Tuo pieni kävelymatka ei kyllä haitannut yhtään ja hälinä sekä jonokin samalla siirtyi muualle ruokailutilasta. Ruuat toimitti pitopalvelu Vallesmanni ja kyllä täytyy kehua! Tarjolla oli kokonainen sika joka todella suli suussa. Söpö possu parka, toivottavasti sillä oli hyvä elämä. Ainakin loppu oli arvokas :D Olen kyllä nyt jälkeenpäin miettinyt että missä sen possun luut oli..? Kokki vaan kaivoi pelkkää lihaa sieltä sisältä. No, ehkä tämä vielä joskus selviää. Kaikkea sitä jääkin päähän pohdittavaksi. Kakku oli valkosuklaa-lime juustokakku, nam! Onneksi häissä ei tarvitse laskea kaloreita.


Juhlat oli täynnä iloa ja koskettavia puheita. Olipa ihana kun sai viimein tillittää morsiamen mukana herkille puheille.. kirkossa piti vain keskittyä laulun jännittämiseen, silloin ei parane itkeä! (Kerran kanttori joutui laulamaan ensimmäisen säkeistön Enkeli-laulusta kun minä vaan ulvoin! Trauman paikka. Onneksi sain kasattua itseni toiseen säkeistöön)

Loppuiltana tuli hypittyä ladymäisesti tasajalkaa bändin soittaessa viimeistä settiään ja meikäläisethän on tietenkin jatkoilla loppuun saakka. Jatkopaikaksi valikoitui Hullu Poro ja sen muutaman virkistävän yöunitunnin nukuimme Cumulus Koskipuistossa. Ihanaa oli myös se, että hääpari ja monet vieraista majoittuivat samaisessa hotellissa ja aamiaisella sai vertailla olotiloja. Itsehän toki olin pirteä ja huoliteltu heti aamusta! :D









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti