Negatiivipläjäys

Nyt on jo vierähtänyt melkein viikko ilman kirjoituksen kirjoitusta. Olen tainnut alitajuisesti alkaa nostaa rimaa mitä jorinoita tänne laitan, joten nyt aion sitä laskea. Positiivisuusviikolle heitin hyvästit ja aloin taas valittaa. Eikä se ole edes kivaa. Mutta kun on niin kuuma ja on niin kova meteli ja tahtoisi maalle huljuttamaan varpaita pesuvatiin vailla kiirettä ja suorittamista.

Helsingissä on jotenkin hassu meininki. Kaikkialle pitäisi lähteä jotenkin suunnitellusti.. tai joka tapauksessa lähteä. Kaikki tuntuu olevan suorittamista. Työmatkapyöräilykin täytyy tehdä hirmuista suoritusvauhtia, leikkipuistoon lähdetään sisälle ja maksetaan pääsymaksu, tai sitten sinne on vaan pitkä matka, johon varataan eväät. Ja täytyy muistaa ottaa vettä mukaan. Koirat viedään koirapuistoon ja ne saavat tietyn ajan leikkiä olevansa vapaita. Ja täytyy muistaa ottaa vettä mukaan. Olen niin kyllästynyt tähän  betoniviidakkoelämään. Asuntoomme ei saa läpivetoa ja sisääntullessa tuntee kuinka kostea ilma on oikein hauduttanut asunnon kuumaksi verrattuna jo kivasti viilenneeseen ulkoilmaan. Ja nyt parvekkeen avoimesta ovesta pauhaa iso uneton maantie jatkuvaa mölinäänsä.

Tämä kesä ei olekaan kiva, tämä kesä saa pahalle tuulelle ja mielelle. Olen myös huono äiti eli saanut pikkuneidiltä kiukuttelutartunnan ja kyllästynyt totaalisesti kotiympäristössä ulkoiluun. Monta kertaa päivässä samat hiekkalaatikot, samat korkeat kalliot joiden päällä saa sydän syrjällään viipottaa koppaamassa pikkuneitiä kiinni ennenkuin käy pahasti. Samat karkureitit ja vaaralliset kiviportaat. Samat hiekkakakut ja lelut joita raahaan kassissa (!) minne menemmekin, työnnän vaunuja toisella kädellä, pidän karvarouvaa fleksissä yhdellä kädellä. On siinä solmuja selviteltävänä. Ja hups vaan niin neiti on jo juossut taas seuraavaan vaaratilanteeseen. Kotityöt ei vaan edelleenkään tee itse itseään. Yhden väsymyspäivän jälkeen koti oli kaaos. Siitä seurasikin monta väsymyspäivää lisää kun tällä kertaa siivous ei tuntunutkaan terapialta. Suorittamista suorittamisen perään.

Tällä viikolla ehkä päästään mökille, sieltä alkaakin sitten taas tulla iloisempaa tekstiä. Ryven täällä pohjamudissa hetken ja pomppaan sitten taas ylös kun aika on kypsä.