Näytetään tekstit, joissa on tunniste JonesAndYou. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JonesAndYou. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. syyskuuta 2013

Minun musiikkini.

Musiikimaailmaan sukeltaessa on välillä vaikea löytää uusia kappaleita. Onneksi on blogit! Eipä tarvinnut kauaa etsiskellä mielenkiintoista kuunneltavaa kun laittoi hakusanaksi googleen "hyvää musiikkia". Blogi joka tällä kertaa hetkeksi pysäytti oli Slowshow. Jo blogin nimestä osasin päätellä, että musiikkimakumme saattaa kohdata. Olenhan melankolisen ja rauhallisen musiikin kuluttaja. Opiskeluaikoina yksi ystäväni ystävällisesti ilmoitti, että voitaisiko laittaa jotain vähän pirteämpää musiikkia kun tänne tullessa aina alkaa tehdä mieli hypätä parvekkeelta.. mutta se oli vitsi! Ei kukaan oikeasti hypännyt. Eikä varmasti oikeasti tehnyt mielikään. Slowshown tarjontaa ja ehdotuksia aion kuunnella tulevaisuudessakin.

Kuuntelen musiikissa muistoja, joten uusia levyjä on hankala syövyttää mielen "tää on huippua" -osioon. Kyse on sattumasta, että elämässä on juuri tapahtumassa jotain tunnepitoista ja samaan aikaa sattuu kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia. Tässä muutamia esimerkkejä joita kannattaa kuunnella, jospa sytyttäisi sinuakin..

Irlannissa kesätyöskentelyjen ajalta 2001 & 2002 mieleeni on syöpynyt David Kittin Big Romance -levy, jota en enää laita soimaan kuin *muistelumoodissa, ettei muistot vaan kulu pois. Toinen vielä vahvempi Irlantiin viejä on Garth Brooksin kappale The Dance. Sitä kuunneltiin läpi kesän ja viimeisenä iltana tuntikaupalla. Irlannista elämään mukaan tarttui myös David Gray ja Conting Crows.

Coldplayn Parachutes on mielestäni  maailman paras levy! Se on myöskin Irlannin tuliainen, mutta palauttaa mieleen koko opiskeluajan. Oi niitä aikoja. Oih.



Vähän myöhemmin palattuani takaisin Suomeen rakastuin Tim Christenseniin Honeyburst-levyllä. Ah! Tähän väliin iski kuin salama yhtye JonesAndYou jota jaksan kuunnella hamaan tulevaisuuteen saakka. Saksan reissu viime syksyltä palautuu mieleen kuuntelemalla Fun. We Are Young-kappaletta sekä Mumford and Sonsia. Seuraavaa odottelen innolla, saa vinkata!

*muistelumoodi = nostalginen olotila, rauhallinen hetki ilman häiriötekijöitä yksin tai hyvässä seurassa, punaviini ja kynttilänvalo

maanantai 9. syyskuuta 2013

JonesAndYou ja Luomustudio!


Tällä viikolla on käynnissä Luomustudion äänestys kuka heidän taltioimansa bändi pääsee Tavastialle lämmittelemään Don Johnson Bigbandin keikkaa!

Suosittelen lämpimästi äänestämään JonesAndYou:ta! Pojat olisivat ansainneet päästä jo tussaamaan omat nimikirjaimensa kuuluisaan mustavalkoiseen takahuoneeseen!

ÄÄNESTÄÄ VOIT TÄSTÄ äänestysaikaa on 15.9.2013 klo 20 saakka.

Ja tässä vielä pari maistiaista mitä muita kappaleita poijjaat osaavat soittaa! Niin ihanan rauhallista ja leppoisaa musiikkia että sielu lepää!


keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Merirosvojen sukua


Viime perjantaina pariskunta Omenainen+Herra-O suunnistivat Tampereelle kuuntelemaan Under the Bridge Unplugged bändikilpailun finaalia. Lemppariyhtyeeni JonesAndYou sijoittui lopulta kolmanneksi, mikä mielestäni oli häväistys, mutta ymmärrän kyllä, että Tamperelaisessa kilpailussa voittajan on oltava Tamperelainen. Ja trubaduuri voitti, sellaista kai haettiinkin. Pojat vetivät erinomaisen keikan ja yllättivät yleisön kun rumpali soittikin pari kappaletta pianoa ja basisti mandoliinia! Monitaitureita. Alkuerän keikkaselostuksen löydät täältä.Ilta jatkui vielä Jack the Rooster yökerhoon, jonka karaokeluolassa vietimme suurimman osan iltaa. Pilkkuun saakka. Mutta tällä kertaa olotila oli aamulla ihan ok.. vaikkakin taas ilman cocacolaa.


Palasimme reissulta pikkuneidin mummolaan oikein tarpeellisten viiden tunnin unien jälkeen Herra-O:n serkun hoivista.. Mummolassa oli kylässä isäni sisko, Lady-Täti. Jossain vaiheessa puhe kääntyi suvun historiaan, joka mielestäni on erittäin mielenkiintoista ja aina harmittelen kun en enää hetken päästä muista mitä minulle on kerrottu.. Mutta nyt, minullahan on tämä paikka jonne muistella tarinat ja aion sitä vastaisuudessa käyttää jo heti "tenttausvaiheessa" ettei mikään vaan matkalla unohdu.

Olipa kerran paikka Suomen eteläkärjessä nimeltä Vitsand. Siellä asusteli minun isoisoiso(tämä pitää vielä tarkistaa että montako isoa..)-isäni perheineen.Oli hankalat olot ja puutetta ruuasta, joten rannikolla elävät olivat vaikeuden voittaakseen kehittäneet uuden elinkeinon. Isoisoisoisänikin kävi siis siirtämässä merimerkkejä, jolloin tuntemattomilla vesillä seilaavat laivat ajoivat karille ja ne ryöstettiin. Sukuni on ei sen enempää tai vähempää kuin merirosvoja!

Tätä sukututkimusbloggausta tekisi mieli alkaa harrastaa ihan toden teolla! Sukututkimus olisi mielenkiintoista ja olen sanonutkin, että kun voitan lotossa sellaisen summan ettei töistä tarvitse enää huolehtia, alan täysipäiväisesti tutkia sukujuuriani! Täytyisi ehkä aloittaa jo hieman ennen jättipottia, että tarinat pysyvät kertojien mielessä kirkkaina.

Juurikin ajattelin ihan hetken googlata mitä Vitsandista löytää internetistä. Tietoja Vitsandista löytyi  Kimmo Nummelan luomasta sivustosta Hangonrintama. Uppouduin juuri pitkäksi aikaa miettimään, oliko niistä 8000 suomalaisesta etäsukulaisiani, jotka menettivät kotinsa kun Hankoniemen ja Hangon alue vuokrattiin Venäjälle merisotatukikohdaksi v. 1940. Ja koitin miettiä mihin ajankohtaan tuo merirosvoilu oikeasti kuului, ennen vai jälkeen Krimin sodan 1800-luvun lopulla. Huh. Historiantietoni ovat surkeat. Tästä lähtien alan olla myös tarkempi kuunnellessani historian siipien havinaa ja kysyn lisätietoja. Laitan sukulaisten aivoimpulssit hyppimään! 

Muutenkin sukututkimusjuttuja syntyy ainakin varmasti paremmin kuin juttuja laihdutuksestani.. ai mistä?!







maanantai 1. huhtikuuta 2013

JonesAndYou

Huh, nyt on Tampere käyty ja edelleen ollaan pääsiäisreissulla, tällä kertaa Mummila&Ukkilassa. Bloginkirjoitus jäi useaksi päiväksi lomalle, mutta taas mennään. Jo tätä olikin ikävä!

Tampere-keikka torstaina oli täy-del-li-nen. Vain yksi asia meni vähän pieleen. Minun pitää opetella sanomaan "Coca Cola" klo 01:53 yöllä kun joku kysyy mitä saisi olla. Ei punaviini, vaan Coca Cola! Tai vaikka vesi! Eli siis niin hauskaa oli, että sen vielä aamullakin tunsi. Hups.

JonesAndYou eli Aki Virta, Joonas Häkkinen ja Otto Alahuhtala
Illan ohjelmaan kuului siis hurmaavan yhtyeen JonesAndYou:n kannustaminen voittoon Under the Bridge - bändikilpailun ensimmäisessä alkukarsinnassa Ruby & Fellas Irkkuravintolassa. JonesAndYou tietenkin voitti ja jatkoa siis seuraa myös Tampereen suunnalla. Ravintola oli todella hassun hajuinen, mutta muuten viihtyisä. Haju tuli kai vieressä virtaavasta joesta tai siitä aiheutuneesta kosteudesta, sijainti kun on suoraan hämeensillan "alla". Kävimme lähtiessä kurkkaamassa ravintolan muutakin osaa kuin pubipuolta ja tilaa kyllä riitti! Erityisesti mieleen jäi karaoke "koppi". Ihan mahtava idea, laulajat saavat lauleskella lasikopissa ja musiikki ei tuppaa joka nurkkaukseen niille jotka karaokea vähemmän arvostavat.

JonesAndYou on siis yksi lempibändeistäni. Samaan listaan kuuluvat ainakin Coldplay, David Gray ja Tim Christensen. Tunnelmallista "soft pop" musiikkia joka iskee aisteihin oikein positiivisella vaikutuksella. JonesAndYou:lla on seitsemän julkaistua kappaletta youtubessa ja lisää ilmestyy tasaiseen tahtiin. Yhtyeen yhteenkuuluvuus on ilmiselvää ja jopa suloista. Musiikki on koskettavaa, englannin ääntäminen erinomaista, kokonaisuus huippua. Vaikea keksiä tarpeeksi kuvaavia sanoja, suosittelen kuuntelemaan! Heidän keikoillaan tullaan minut näkemään erittäin usein. Tämä keikka oli hieman erilainen, koska mukana ei ollut rumpusettiä akustisen bändikisan sääntöjen mukaisesti. Rumpali Otto Alahuhtala soitti rumpujen sijaan päällä istuttavaa Cajonia. Se on käytännössä laatikko jonka päällä istutaan ja jota läpytellään. Näin amatööritermein.. Aki Virta ja läskibasso näyttivät ja kuulostivat upealle, Jones on vastuussa laulusta ja biisinteosta: Wau, ihmeidentekijä. Tuomaristo antoi keikan jälkeen kaikille kolmelle osallistuneelle bändille palautetta ja viimeisenä heistä JonesAndYoulle. Sanoisinko, että voitto oli ylivoimainen. Yleisöäänet menivät heille sekä tuomariston palautteessa kuului monen monta kertaa sana ihanaa, jopa pelottavimman näköiseltä heebolta.

Ruby & Fellasista Tampere tour matka jatkui Paapan kapakkaan ja siellä höpöteltiin jazzin säestyksellä vielä tovi ystävien ja sukulaisten kesken. Kahden maissa köpötimme ukkelin kanssa iloisina tien toiselle puolelle Hotelli Ilvekseen ja kaaduimme valtavaan sänkyyn höppänän onnellisina vailla huolta huomisesta. Paitsi ehkä siitä jaksammeko nousta tarpeeksi ajoissa aamiaiselle. (Paljastunee seuraavassa postauksessa.. )