tiistai 18. kesäkuuta 2013

Pizzasunnuntai!


Ihanaa saada ihania ihmisiä kylään ja hauskaa tekemistä, eli syömistä ja höpöttelyä. Mukava sunnuntai!

Sain lisäksi Hulilta taas kerran erittäin tarpeellista teknistä blogitukea, hän onkin koko blogiajatuksen aivoihini istuttanut. Hänen avullaan sain sivupalkkiin nyt hakukentän ja suosituimpien kirjoitusten linkit sekä oikotien helpompaan kuvien latailuun blogiin. Niin hianoa ja helppoa! Kiitos! Niin ja kokeile ihmeessä kohtaa jossa voit tilata uudet postaukse sähköpostiisi. Löytyy oikeasta reunasta heti suosituimpien tekstien alta ->

Kävin lauantaina hieman ennen kauppojen sulkemisaikaa ostamassa hurjan määrän pizzan päällisiä joista väsäsimme Herra ja Rouva Longfieldin kanssa siis muhkeita ja herkullisia pizzoja. Jokainen sai tehdä oman näköisensä. Aamupäivällä tunsin itseni superäidiksi, koska huitasin valmiiksi ennen lapsen- ja koiranulkoilutusta Coleslaw-salaatin (ilman sitruunoita) sekä supermaukkaan tomaattikastikeen  (vaikka itse sanonkin). Siihen tuli hieman aurinkokuivattujen tomaattien basilikaöljyä sekä pari niistä tomaateista, tomaattimurskatölkki, valkosipulia, tuore tomaatti, puolikas sipuli ja hieman valkoviinietikkaa, suolaa ja mustapippuria. Keitin kastiketta pitkään kokoon ja lopuksi survoin sauvasekoittimella.







Huli ja Herra Longfield saapuivat iltapäivällä juomien kera. Alkumaljaksi nautimme kuohuviiniä. Ajattelin hauskana tyttönä, että on kiva että pikkuneitikin pääsee osallistumaan alkumaljaan, joten kaadoin hänelle pikkusen maitoa muoviseen kuohuviinilasiin. Nopeana tyttönä pikkuneiti nappasi jalasta heti kiinni ja lasi alkoi kaatua hänen päälleen. Minä aloin tietenkin äkkiä pelastamaan pikkuneidin vaatteita kastumiselta ja kauhealta siivousurakalta ja tarrasin kaatuvaan lasiin tehden nopean vastaliikkeen. Näen edelleen kuin hidastettuna kun maito otti oikein kunnon hyökyaalto lähdön pöydän yli suoraan päin Herra Longfieldiä ja laskeutuen osaksi alkudrinkkeihimme! Pikkuneiti ei kastunut. Pöytä ja rucolat saivat maitokosteutuksen. Ja skumppa juoksettuneella maidolla oli kyllä vähän ällöä. Huli sai napatuksi vahingossa kuvan pisaroiden lennosta:

Yksi skumppalasi on jo saanut maitopeiton, loput vasta matkalla
Pizzojen paisto tapahtui uunissa pizzakivellä. Meillä on Chez Mariuksesta ostettu Bagesten pizzakivi. Oikeastaan meillä on niitä kaksi ja ne ovat molemmat haljenneet. Ensimmäisen kivi halkesi muistaakseni toisella käyttökerralla, jolloin reklamoin asiasta ja sain erinomaisen asiakaspalvelun siivittämänä uuden tilalle. Paketista oli kuulema jäänyt varoitus, että kivelle ei saa osua yhtään kosteutta.. No, seuraava kivi halkesi jo ensimmäisellä käyttökerralla, ilman että ainakaan huomasimme kosteuden osuneen siihen. En jaksanut enää reklamoida, vaikka kummastutti halkeaman täsmälleen sama muoto kuin edellisellä kerralla.

Paistoimme pizzamme toisella haljenneista kivistä. Tämä aiheutti kokkailussa monia sydämentykytyksiä. Puulastalla täytyi muistaa varata tarpeeksi paljon jauhoja, että myös täytteiden kanssa pizza liikkuu lastan päällä. Pohjassa ei saa olla reikää josta kosteus voisi karata kivelle, eikä uuniin pizzaa laittaessa yhtään ainutta juustomurua pääse pompsahtamaan pizzan päältä karkuun. Lisäksi kiven halkeaman kanssa piti varoa, ettei pizzapohja jää kiinni siihen kohtaan. Jostain kumman syystä meillä ei käytetä pizzakiviä noin normaali "pizza-arjessa". Ainoastaan silloin kun tulee ahkeria ja seikkailunhaluisia kavereita kylään. Jännä muuten, että nämä pizzaillat ovat keskittyneet kesäaikaan. Muistan sen siitä, koska uuni on pitkään päällä 300 asteessa ja meillä läpivedottomassa kaksiossa on ollut kovin lämmin tunnelma joka kerta. Vaikka yksi pizza paistuu rapeapohjaiseksi ja herkulliseksi jo noin viidessä minuutissa, on pizzat niin pieniä että jokainen paistaa niitä useamman kuin yhden ja täytteiden päättämiseen ja asetteluun menee tietenkin harkinta-aikaa :)







Pikkuneidille maistui mainiosti kinkku-tomaatti-ananas-sipuli "-pista". Herra-O:lla taisi kuitenkin olla parhaat pizzat, ainakin hän oli tuskaisimman oloinen syömisen jälkeen liian täyden mahan vuoksi.



9 kommenttia:

  1. Tällaiset kuvat pitäisi kieltää lailla!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thihih! Vielä maukkaampia niistä tekee kun sain luvan lainata Hulin kuvia postaukseen.. sillä on järkkärikamera ja vielä valokuvaus(voitto)silmää :D

      Poista
  2. Nam! :P Tuon tomaattikastikkeen reseptin otan kyllä talteen, se on törkeen hyvää. Ja oli törkeen kivaakin, kiitos teille. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi osaat tulkita mun "suunnilleen hyppysellinen tai pari"-reseptejä :D Kiitos itsellenne! Ensi kertaa odotellessa!

      Poista
    2. Ja ISO kiitos kuvien "lainasta" :D

      Poista
  3. Oli taas kerran tosi hyvejä pizzoja, ja ne maitopisarat skumpassa teki vain jänniä kristallimaisia muodostelmia juomaan, tuli hienon näkösiä juomia eikä ne sieltä minnekään maistunu. Vois melkein patentoida koko kikan ennen ku joku muukin keksii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan seurasta ja juomista! Minusta maito näytti vähän siinä kuplien jatkeena joten rihmastomaiselta, mutta hyvinhän se koko lasillinen upposi rihmoineen :D Sähän voisit viedä idean suoraan leijonan kitaan vai luolaan vai mikä se suomi-versio siitä business-idea ohjelmasta olikaan..

      Poista
  4. Onneksi löysin kirjoituksesi Bagestenista. Muutoin olisin jo lopettanut urani pizzanpaistajana. Chez Mariuksesta eilen ostamani pizzakivi toimi loistavasti - mutta tänään uunista kiveä poistaessani oli kahdessa osassa. Ehkä etsin ihan normaalin kiven vielä jossakin vaiheessa uuniin - mutta tällä hetkellä unohdan kivet vähäksi aikaa - ja pizzatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, sama on käynyt mielessä.. että pizzaurani on ehkä ohi ennenkuin alkoikaan! Toivottavasti löydät jonkun hyvän kiven mikä kestää sille tarkoitettua käyttöä :) Ja jos löydät niin käy ihmeessä vinkkaamassa! Olisi kiva saada taas toivoa tulevaisuudesta pizzan p(m)aistajana!

      Poista