Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asumisoikeus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asumisoikeus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Pettymyksiä

Joskus elämässä tipahtaa kovaa ja korkealta. Tänään se tapahtui. Ja ihan oma vika, olisi pitänyt tajuta aiemmin, mutta minkäs teet kun ei aina tajua.

Asuntohaaveet putosi tänään romukoppaan. Meille ei voidakaan myöntää tuota täydellistä rivitaloasuntoa joka jo saatiin ja josta niin kovin innostuttiin. Ta-asumisoikeudelle oli jäänyt kummittelemaan virheellisellä järjestysnumerolla tekemäni hakemus, jonka luulin poistuneen samalla kun jätin heti uuden hakemuksen oikealla numerolla. Mutta ei. Asuntoa tarjottiin meille tuolla virheellisellä numerolla joten meillä ei asuntoon koskaan ollutkaan oikeutta. Emme vain tajunneet laskea näitä surkeiden sattumusten sarjoja yhteen ja tajunneet virheen ennen valtavaa innostusta! Ja nyt sen asian kanssa täytyy vaan elää.

Tämä kovin karvaan pettymyksen keskellä onneksi sentään sain peruttua nykyisen asuntomme irtisanomisen, joten kesäkuussa emme jääkään tyhjän päälle. Juuri tällä hetkellä on kovin vaikeaa enää edes haaveilla mistään uudesta asunnosta. Mutta kovasti meitä on kannustettu että jotain hyvää on sitten tulossa nurkan takana. Kiitos niistä kannustuksista. Jotenkin vaan elämän aiemmatkaan murheet eivät ole kauheasti aiheuttaneet jälkeenpäin ajatuksia, että niin se vaan täytyi tapahtua.. joten kuvitelmat tulevasta ei nyt justiin tänä maanantaina ole kovin iloisia ja odottavaisia. Lähinnä ankeita ja epätoivoisia.

Pähkinänkuoressa: paska maanantai.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Asuntokuumetta osa 2.

Niin tuota.. taisinkin tuossa esittelyssäni mainita vähän tällaisesta impulsiivisemmasta luonteestani, että innostun ja kyllästyn asioihin välillä kovinkin nopeaan pikakelaustahtiin.

Noh.. laitoimme siis uuteen asuntoon hyväksymispaperit keskiviikkona. Ja perjantaina kolahti postilaatikko.. asuntotarjous! Voi ei.. Herra O sanoi, että antaa olla, mehän tehtiin jo päätös. Mutta uteliaisuus voitti.. ja voitto tuli. Olemme sijalla nro 1 Helsingin erittäin hyvämaineisen asumisalueen rivitaloneliöön! Rivitalo! Neliö! Piha! Kaksikerrosta.. noo, raput tekee hyvää. Mutta se alue!! Lähellä on valtavat Paloheinän ulkoilualueet, seutu on täynnä omakotitaloja!! Siis omakotitaloja! Ihania katuja ja kävelyteitä silmän kantamattomiin. Alue on keskellä kaikkea, siitä on helppo kulkea mihin vaan! Ja lähellä töitä, siskoa, uimahallia, hiihtolatuja, kehä 1:stä josta pääsee mihin vaan. Hoh hoh, kuulostaako jo siltä että päätös on tehty.. toistamiseen! Kyllä. Maanantaina pääsemme katsomaan asuntoa, mutta täytyy sanoa että aikamoinen räyskä sen täytyisi olla että emme sitä ottaisi. Päätös lienee jo tehty. Ulkoapäin talo näytti kyllä nätiltä.. ajelin sen ohi tänään jo kahdesti.

Kyllä fiiliksen mukaan pitää välillä päättää isoja asioita. Ja taas pohjapiirrosta :)


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Asuntokuumetta

Nyt on vatsatauti selätetty. Kyllä se kestikin.

Ja nyt on sitten uusi rauta tulessa. Se paikka elämässä..

Asumme asumisoikeusasunnossa. Se on siis asumismuoto vuokra - ja omistusasumisen väliltä. Asumisoikeusasunnosta maksetaan 15% asunnon hinnasta sekä vuokraa jonka taso on yleistä vuokratasoa alempi. Ainakin suunnilleen.. Asumisoikeus asunnossa on elinikäinen, muutostyöt saa lisättyä asunnon arvoon jotka siitä sitten vähentyy vuosittain jos et myy asuntoa (irtisanoudu) aiemmin. Asumisoikeusasuntoa ei voi koskaan ostaa omaksi. Irtisanoutumisaika on kolme kuukautta, jonka jälkeen saat tuon 15% hankintahinnan takaisin rakennuskustannusindeksiin sidottuna, eli käytännössä korotettuna.

Asuntoja ei saa sosiaalisilla perusteilla jonon päästä vaan pelkästään ja ainoastaan järjestysnumerolla. Eli mitä vanhemman numeron omistat sen todennäköisimmin saat asunnon. Pienet asunnot on tietenkin suositumpia joten todennäköisemmin onnistuu uudellakin numerolla saamaan isomman asunnon.

Noh, tämä aloitus johtui siitä että meille nyt tarjottiin asuntoa. Se on pidemmän matkan päässä työpaikaltani kuin toivoisin.. mutta.. jos tuo on se miinus niin tässä plussat:
+ 18 neliötä lisää tilaa
+ pikkuneidille oma huone
+ erillinen vessa
+ oma pieni pihapläntti (todella pieni)
+ autopaikka oven edessä
+ ei rappukäytävää vaan oma sisääntulo
+ oma kylmä varasto ulko-oven edessä
+ ikkunallinen sauna
+ läpivetomahdollisuus
+ iso terassi olohuoneesta pihalle päin
+ valtavasti tilaa ympäristössä lenkkeilyyn
+ päättyvän tien varrella
+ metrolta kilometrin talsiminen
+ ei naapureita alakerrassa!! Ei kukaan häiriinny kolahteluista..
+ heti asunnon vieressä lasten leikkipaikka
+ asunto vasta rakennusvaiheessa, luultavasti pintoihin voi vähän vaikuttaa
+ ihan uusi asunto!


Tämä asunto sijaitsee meille kovin tuntemattomalla mieheni kutsumalla "Pyllymuron" alueella. Siinäpä teille pähkinä ;)

Asunnot valmistuvat vasta marraskuussa, mutta päätös tulisi tehdä jo nyt! Ja olemme päättäneet ottaa vastaan tarjotun asunnon.. tässä vaiheessa on hyvä ajatella, että mihin tahansa täällä pääkaupunkiseudulla muuttaisimmekaan, se on aina yhtä arpapeliä kun emme tunne alueita tarpeeksi. Nyt olisi ainakin mukavat puitteet kokeilla asumista tuolla metron varrella. Ja sieltä pääsee kolmessa kuukaudessa pois mikäli tulee sellainen olo.

Toivoisin kuitenkin ettei tuo paikka nyt taas olisi yksi väliaikainen kämppä, vaan alkaisi jo tuntua hiljalleen kodilta. Siltä paikalta elämässä jonka tässä niin kauhean kovasti haluaisin löytää. Marraskuuhun on ikuisuus. Tässä odotellessa voisi vaikkapa varata lomamatkan! Siitä lisää myöhemmin.