Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaveilua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaveilua. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Kaikki järjestyy

Palataan alkuun.. Kuten jo aiemmin kerroin, minulla on muuttokuume. Jos hypätään tästä yksi liian täydellisen tuntuinen kirjoitus yli, koska sellaiseksi se osoittautuikin, niin kaikki on taas hyvin! Pettymys liian täydellisestä asuinalueesta alkaa hälventyä ja positiiviset puolet uudesta tulevasta asunnosta taas kirkastua.

Muutto on siis edessä. Tällä kertaa sitä ei muuta enää mikään! Ainakaan mikään itseaiheutettu. Olkoonkin paikan nimi pyllymuro.

Olen saanut kehiteltyä tämän parin päivän aikana ja jo hulluna uusia sisustusideoita ja nyt tuo kahdeksan kuukauden odotus tuntuu valtavan pitkältä ennen kuin pääsemme muuttamaan. Jos tänään saisin päättää niin muuttaisin meidän tummanpuun sävyiset kalusteet valkoisiin, hommaisin olohuoneen seinille akustiikka Mänty-taulut ja pikkuneidin huoneeseen Puro taulun.

Mänty
Kuva Innofuser: http://www.akustiikka-shop.com/Manty.html
No, ehkä onneksi minulla on kahdeksan kuukautta aikaa puhua Herra O:ta ympäri. Häneltä kun se vastaus yleensä ensimmäisenä tulee ja se kuulostaa aina kovin samalta.. sellainen pieni sana josta löytyy niukasti kirjaimia e ja i.

Toinen loistava idea syntyi töissä tänään.. juuri oikeaan aikaan kun kirpparipöytä on meneillään lähistöllä. Luin joskus jostain laatu-uutislehdestä (keltainen lehdistö) että kolmekymppisenä saa jo, ei vaan haaveilla, vaan myös toteuttaa unelman samanlaisista pyyhkeistä!! Sen idean saatuani painuin suoraan päätä kotiin hinnoittelemaan miljoonat irtopyyhkeemme jotka on ties mistä tarttuneet mukaan matkan varrella. Pari käyttöpyyhettä jätin, mutta jos olette tulossa kyläilemään tänne päin, niin muista O.P.M eli oma pyyhe mukaan! Vielä en ole ehtinyt päättää minkälaista pyyhesarjaa alan haalia. Niitä saa olla eri värisiä, mutta niiden pitää olla samanlaisia ja isoimpien pyyhkeiden pitää olla niin isoja että ne menevät kokonaan ihan tavallisen ihmisen ympäri! Ilman vilautteluja.

Näin se on. Ei ne murheet kaada, kaikki järjestyy aikanaan. Ja nyt järjestyy pyyhekaappi!

perjantai 10. toukokuuta 2013

Nallen kylpypäivä ja omakotitalokuume

Tässäpä kirjoitelmia jo aiemmasta mummolareissusta, sopinee tähän tunnelmaan kun juuri palasimme samaisesta paikasta mylläämästä pihaa. Edelliskerralla kamera unohtui reissuun, ja eihän nallen kylpyreissusta voi kertoa ilman kuvia.

Kun kotona seinät alkaa kaatua päälle ja kaksiossa asuminen alkaa kärventää olemusta, on aika hypätä autoon ja hurruttaa mummolaan. Ensimmäisen päivän terapiasessioon kuului siis neljän tunnin pihan mylläys irroitellen maasta hautautuneita laattoja ja niiden uudelleen asettelua, hiekkalaatikon pystytyksen seuraaminen ja nallen pesu! Nalle parka sai äkillisen laihdutuskuurin kun joutui hetkellisesti luopumaan koko sisälmyksistään ennen hyppyä pesukoneen syövereihin ja loppuhuuhteluun vannaan.



 Vinkkinä nallen puhdistamista aikovalle, että homma ei ollut helpoimmasta päästä. Sisälmykset olivat sähköistä ja pölisevää styroksimujua ja vaahtomuovimujua. Avasin nalleparan takapuolen sauman ja aloin ulkona tyhjentää sitä, piha oli hetken aika kaamean näköinen. Valkoisenaan styroksista. Nallen kuivuminen kesti kaksi vuorokautta ja täyttäminen oli ehkä vielä sottaisempaa kuin tyhjennys. Lisäsin sisään hieman vanua, joka muutti hieman nallen pään muotoa suipommaksi (vahingossa). Takapuolen ompelu takaisin kiinni ei myöskään ollut ihan parin minuutin juttu Mutta lopputulos on kuitenkin vanha kunnon halattava nalle!


Illan lopuksi tuli vähän takapakkia terapiaan kun innostuin katselemaan lähistön omakotitalo tarjontaa oikotieltä. Sieltä löytyi vanhan ala-asteopettajani talo jossa käytiin joskus jopa mehukesteillä. Ihana ja idyllinen puutarha ja suloinen talo rauhallisella paikalla, kävelymatkan päässä mummolasta. Onneksi lämmitys oli sähköllä, joten se lievensi kuumeen korkeinta huippua. Omakotitalokuume kyllä yltyi niin että kotiinpaluun ajatuskin tuntuu vähän ahdistavalta. Onneksi on sentään mummolan mullat mitä saa myllätä mielin määrin silloin kun oikein syyhyttää. Mutta eipä se tietenkään sama asia ole, kuin että ihan omastaan huolehtisi.

Omakotitalokuumeesta puhuessa varmaankin kaikki saavat kuulla ihan kauniilla tarkoituksella ihmisiltä epäilyksiä liittyen pihatöihin."Sitten kun luot lunta talvet niin..." tai "sitten kun leikkaat nurmikkoa pitkin kesää niin...". Itse neuvonantajathan ovat selkeästi joskus olleet samassa tilanteessa, unelmoimassa talosta. En ehkä kymmenen lumisen talven jälkeen enää innoissani odottaisi koska taas pääsisi kolan jatkoksi lykkimään, mutta ei se kuulosta kuitenkaan niin kamalalta ettenkö taloa haluaisi. Kokemuksesta puhuvat eivät ole kuitenkaan halunneet muuttaa kerrostaloon, vaan edelleen lykkivät lunta ja leikkaavat nurmikkoa omakotitalossaan, joten plussat taitaa kuitenkin voittaa pihatyö miinukset.

Itse haaveilen omasta pihasta, jossa saan harjoitella kasvattamaan juuri niitä kasveja mitä haluan, pihan jossa pikkuneiti saa turvassa leikkiä, pihan jossa lakanat ja vaatteet saavat kesällä raikkaan tuoksun kuivuttuaan narulla ulkona ja missä voi nallen pölisevät styroksi sisälmykset ottaa pesua varten pihalle koska vaan. Siinäpä sitä.


Anna ja Nasu.jpg
Kuin eilinen.. minä ja upouusi nalle.