Sain minäkin pitkästä aikaa haasteen Hulilta, ja tämä on sellanen juurikin sopiva. Ideanan on vastata viiteen haasteena saatuun kysymykseen ja keksiä sen jälkeen viisi uutta kysymystä jollekin onnekkaalle haasteensaajalle. Sain nämä Hulilta viisi kysymystä joihin tässä nyt vastaan ja haastan Karkin Kaislarannalla-blogista vastaamaan lopusta löytyviin viiteen kesäiseen kysymykseen.
1. Parasta kesässä?
No loma. Mikäs muu. Ja sellanen että saa olla vaan eikä tarvi pukeutua kovasti. Hätistellä vaan kärpäsiä ja uittaa varpaita vedessä.
2. Kesän paras juoma?
Täytyy myöntää että kesällä on ainakin kerran saatava kunnon kannu sangriaa. Sellaista oikein sitruunaista!
3. Pelkäätkö kunnon kesäisiä ukkosmyrskyjä?
En, ne on upeita! Tekisi mieli mennä ulos seisomaan ja tuijottamaan kaatosateessa taivaalle. Tyydyn yleensä tuijottamaan ikkunasta kun jonkunlainen itsesuojeluvaisto kuitenkin pelaa.
4. Kesäloma kotimaassa vai ulkomailla?
Heh.. ulkomaille tekisi mieli, mutta jos meidän häämatkakin oli (joka vuosi myös häiden jälkeen) karavaanailu ympäri Suomea niin ehkä valitsen nyt kuitenkin Suomen. Kesä on täällä niin kaunis ja ihana. Talvella sitten ulkomaille.. joskus.
5. Mansikat vai herneet?
Herneet kutittaa suuta, joten mansikat! Mut käy ne herneetkin, kutitus on ihan hauskaa ;)
Tässä viisi kysymystä Karkille:
1. Mitä odotat kesästä eniten?
2. Mielummin kuivalla maalla, meren vai järven rannalla?
3. Lempi grilliruokasi?
4. Mekko vai shortsit?
5. Unelma kesälomasi?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lomailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lomailu. Näytä kaikki tekstit
lauantai 17. toukokuuta 2014
lauantai 22. kesäkuuta 2013
perjantai 14. kesäkuuta 2013
Huhdasfest 8.6.2013 Huhdasjärvellä Jaalassa
Lauantaina 8.6.2013 suuntasimme mökiltä Herra-O:n kanssa Huhdasjärvelle matkakailuautolla kuuntelemaan Huhdasfestin artistitarjontaa. Ilma oli mainio, alussa hieman satoi, mutta sitten aurinko kuivasi kaiken ja festivaalin loppuun saakka ilma pysyi ihanan kesäisenä.
Yleisö oli suurimmaksi osaksi kai Jaalalaisia, mökkeilijöitä oli verottanut samaan aikaan järjestetyt Erä-messut sekä Kouvolassa olevat dekkaripäivät ja Kouvolan Komia-musiikkitapahtuma. Onneksi sentään kävijämäärä tavoite oli saavutettu, joten järjestäjien ei tarvinnut maksaa keikkapalkkioita omasta pussista.
Itse näin esiintyjistä Lassi Valtosen & Hot Maman, Koodin, Riston ja Jarkko Martikaisen.Muita esiintyjiä kyllä kuulin, mutten juuri sillä hetkellä heihin keskittynyt.Jarkko Martikaisen äänen kuullessani palasin hetkeksi teini-ikään. Sanoinkin Herra-O:lle että minulla on hänet c-kasetilla! Muistan sen lempi kasettini jossa oli monia eri artisteja ja Jarkko Martikainen lauloi siinä YUP:n solistina kappaletta "Jos helvettiin ei mahdu, saatana joutuu seisomaan". Kuulin myös illan aikana Martikaisen kertoneen mistä nuo sanat ovat peräisin. Hän oli silloisen tyttöystävänsä kanssa odottanut bussia pysäkillä ja tyttöystävä oli odotteluun tympääntyneenä tokaissut että "nyt jos se helvetti on täynnä niin saatana joutuu seisomaan". Ihan mahtavaa miten upeat biisintekijät nappaavat lauseita sieltä täältä ja saavat niistä aikaan jotain aivan erilaista. Martikaisen esiintyminen oli viimeisenä ja se oli aivan mahtava. Vaikka lavalla oli vain mies ja kitara ei siitä jäänyt puuttumaan mitään.
![]() |
| Koodi päivemmällä |
![]() |
| Jarkko Martikainen illemmalla |
Näillä pienillä festivaaleilla oli todella lämmin tunnelma. Suosittelen kokeilemaan isojen rymyfestivaalien sijaan välillä pienempiä festareita, saatat yllättyä iloisesti! Alue oli pieni, rajattu pyykkinaruilla roikkuvilla t-paidoilla joita yleisö sai maalata, lavalla ja yhdestä reunasta vanhalla koulurakennuksella. Ihmiset olivat tuoneet mukanaan vilttejä joilla istuivat ja kuuntelivat esiintyjiä. Koulurakennuksessa sijaitsi erillinen anniskelualue ja sisä-wc, ulkorakennuksesta löytyi huussi, johon mahtui kaverin kanssa vierekkäin istumaan rei'ille. Ruokaa sai ostaa teltasta, perinteisten makkaroiden lisäksi myynnissä oli rakkaudella tehtyä pizzaa ja ihanaa tomaattikeittoa pahvilautaselta. Tunnelmaa ei puuttunut ja kaikki olivat ystävällisiä. Aluella sai myös ostaa kasvomaalausta, koruja, pientä luomunaposteltavaa ja jopa ihan oikean tatuoinnin. Sisäänpääsymaksu oli ennakkolipulla 25 euroa, ovelta (eli pakettiauton ikkunasta) 30 euroa.
Yön vietimme läheisellä ystävänän äidin pihamaalla matkailuautossa kylmästä täristen, mutta hieno reissu oli! Suosittelen!
maanantai 20. toukokuuta 2013
Mökkitunnelmia
Herra-O:n vanhempien mökki on järven rannalla, mäntyisessä ympäristössä. Joskus siellä on nähty käärmeitä, joka hieman pelottaa pikkuneidin ja karvarouvan ollessa mukana.Ainut käärme jonka siellä olen nähnyt, oli rantakäärme joka renkaanjäljet selässään lekotteli hiekkatiellä.
| Mikähän ötökkä? |
| Lounas ahvenet, nam! |
Parasta lienee joka mökkireissulla saunominen puulämmitteisessä
hämärässä rantasaunassa. Mikä voisi olla ihanampaa kesäisenä iltana kun
luontokin (viimein) hiljenee ja järvi tyyntyy. Ihme kuikat vaan jatkaa
huutoaan. Heh, no nyt lopetan tuon lintujen parjaamisen.
| Saunaan |
Keskellä
yötä, surullisten euroviisujen jälkeen ulkohuussiin pimeässä
kävellessäni mietin, että ehken kuitenkaan haluaisi asua aivan täysin
metsän keskellä yksin.. sen verran mielikuvitus tekee tepposia.
Palatessani takaisin mökille kaikki ajatukset tyhjenivät kuin salaman
iskusta.. Kirjaimellisesti. Ihailin hiljaista salamointia järven päällä.
Käsittämättömän upeaa seisoa pimeässä ympäristössä ja salamat
valaisevat koko taivasta järven toiselta puolen muutaman sekuntin
välein.
| Kesätukat hulmuaa |
torstai 18. huhtikuuta 2013
Tallinna, ravintola Leib Resto ja Aed
Valitsimme ravintolan Viron 50 parasta ravintolaa listalta. Ystäväni pommitti muutamalla hyvällä vaihtoehdolla, joita ei ollut vielä kokeillut ja minä sitten valkkasin parhaan! Ja kyllä täytyy sanoa että tyytyväisiä oltiin!
Ravintola johon päädyimme oli Leib Resto ja Aed vanhassa kaupugissa, mutta hieman syrjempänä keskustorin vilskeestä. Ravintola oli elämys. Sisälle kuljettiin hämyisen puistontapaisen läpi, linnanmuurien ympäröimänä. PIhalla oli jostain ihme syystä Sean Conneryn pää pölkyllä..
Sisustusta jaksoimme kehua lattiasta kattoon. Se oli mielenkiintoinen sekoitus erittäin vanhaa ja modernia. Katosta riippui pallonmuotoiset lamput, mutta ne olivat kiinni vanhoissa vesiputkissa. Seinät olivat lautaa, joka kasana olisi näyttänyt jätelaudalta, mutta seinään sopi kuin nakki silmään (tässä taas minun sivistyneet kuvailutaidot). WC:n edessä oli odotustila, jossa seisoi kolme eri pituista koivupölliä, joiden päässä oli yksinkertaisesti hehkulamput pystyssä. Eräänlainen jätkänkynttilä. Ikkunat vanhan tiilirakennuksen kaarevat syvät ja jätetty lähes koskemattomaksi, pelkästään ohut läpikuultava vaaleampi rappaus päällä. Istuimme mukavilla puutuoleilla, joiden päällä oli lampaanvillapeite.
Ruoka oli myös erittäin aitoa. Aito on paras sana kuvaamaan. Se ei ollut mitenkään erityisen maustettua, vaan ruoan omat maut saivat toimia maun antajana, ja sehän toimii (lähes) aina. En ollut koskaan aiemmin maistanut sipulikeittoa, joten nyt oli korkea aika. Se oli oikein maukasta, mutta puolet olisi riittänyt. Lautaselle jäi aika satsi. Liiallisesti kerralla syötynä maku toistuu liikaa ja raikkaus välissä puuttuu.
Pääruokani oli pihvi. Ehkä melko tylsä valinta, mutta nykyään kun pääsen kovin harvoin kuitenkin kunnolla ulos syömään, en uskalla kokeilla useinkaan mitään uutta. Ja mieleni tekee aina mieli pihviä. Joten sallittakoon se minulle. En ajatellut ihan loppuun asti menu kokonaisuuttani, koska myös pihvin kanssa tuli sipulia jota ei oikein enää tehnyt sopan jälkeen mieli.Ystäväni söi kuhaa, joka oli kuulema myös erinomaista. Tarjoilijamme Hansin suosittelema viini oli täy-del-li-nen! Käsittämättömän hyvää. Hyvä etten alkanut itkeä kun se loppui. Siinä oli kaikki hyvä, mikä punaviinissä tuoksuu tai maistuu, eikä mitään karvautta, tanniinisuutta tai muuta liikaa. Siis aivan kuin samettia. Palvelu ravintolassa oli erinomaista, joten uskalsin pyytää Hansilta viinin nimeä paperille: Laudum Gran Reserva 2003, Espanjan Alicantesta. Siinäpä seuraava matkakohde! Viinitila!
| Estonian beef fillet |
| Pan fried pike perch |
| Crème brûlée with black bread |
tiistai 16. huhtikuuta 2013
Toipumista kohti Tallinnaa!
Ei loppunutkaan vapaailta nro 1 lasilliseen Lambruscoa. Naapuri neenee ihmetteli chatin kautta miksi vapaailtalainen on online-tilassa ja siitä sitten suora leikkaus Helsingin yöelämään :)
Kävimme testaamassa karaokelaitteiden toimivuutta Malmilla "Lakkarissa". Katri Ylanderin Mansikkamäen jälkeen uskaltauduin laulamaan Nightwishiä. Välitön palaute biisin alkaessa oli upeaa: "Eiiii, ÄLÄ", mutta onneksi kauhuhuudot ja korvienpitelemiset hellittivät jo ensimmäisen sävelen aikana. Yö päättyi ehkä elämäni hauskimman taksikuskin kyytin joka viihdytti meitä laulullaan. Yöunet jäivät vähäisiksi ennen Tallinnaan suuntausta, mutta eipä se haittaa. Hyvää seuraa ja hauskaa matkaa jaksaa aina!
Aamulla heräsin ensin klo 7 jolloin kävin laittamassa passin matkatavaroiden sekaan. Jatkoin unia vielä kymmeneen ja ehdin hienosti laivaan ja passikin tuli mukaan, vaikkei sitä kukaan kaivannutkaan. Menomatkan matkasimme M/S Starin kahvilassa katkarapuleipien, puolikkaan sacher-kakun ja skumpan säestyksellä..Hinta ja tunnelma korjasivat hieman tuota annoksen esteettistä nautintoa.
Kävelimme terminaalista reippain askelin kohti Tallinnan vanhaa kaupunkia, jossa hotellimme sijaitsi. Savoy Boutique hotelli oli viihtyisä ja huoneemme rappukäytävän ja varauloskäynnin välissä 4krs. hiljainen ja miellyttävä. Rakastuin ikkunaluukkuihin, joita harvemmin suomessakaan näkee. Verhoja mielummin ottaisin itsekin sellaiset kotiini.Voin muuten suositella myös booking.com:ia josta varasin hotellin, erittäin selkeä ja helppo tapa saada huone ja vielä alennuksella.
Nautiskelimme hieman hienosta hotellihuoneestamme ja lähdimme samoilemaan kaupungille odotellen malttamattomana mitä kaikkea mukavaa ilta tuokaan tullessaan..
Ravintolasta lisää seuraavassa postauksessa. Paluumatkasta voin jo vinkata sen verran, että älkää hyvät ihmiset tehkö samaa virhettä kuin minä, ja tilatko M/S Starin nopean 2h reissun sijaan Silja Europan 3,5h matkaa krapulaisten ja haisevien junttien seurassa takaisin Suomeen. Siinä suoraa palautetta. Yök.
Kävimme testaamassa karaokelaitteiden toimivuutta Malmilla "Lakkarissa". Katri Ylanderin Mansikkamäen jälkeen uskaltauduin laulamaan Nightwishiä. Välitön palaute biisin alkaessa oli upeaa: "Eiiii, ÄLÄ", mutta onneksi kauhuhuudot ja korvienpitelemiset hellittivät jo ensimmäisen sävelen aikana. Yö päättyi ehkä elämäni hauskimman taksikuskin kyytin joka viihdytti meitä laulullaan. Yöunet jäivät vähäisiksi ennen Tallinnaan suuntausta, mutta eipä se haittaa. Hyvää seuraa ja hauskaa matkaa jaksaa aina!
Kävelimme terminaalista reippain askelin kohti Tallinnan vanhaa kaupunkia, jossa hotellimme sijaitsi. Savoy Boutique hotelli oli viihtyisä ja huoneemme rappukäytävän ja varauloskäynnin välissä 4krs. hiljainen ja miellyttävä. Rakastuin ikkunaluukkuihin, joita harvemmin suomessakaan näkee. Verhoja mielummin ottaisin itsekin sellaiset kotiini.Voin muuten suositella myös booking.com:ia josta varasin hotellin, erittäin selkeä ja helppo tapa saada huone ja vielä alennuksella.
Nautiskelimme hieman hienosta hotellihuoneestamme ja lähdimme samoilemaan kaupungille odotellen malttamattomana mitä kaikkea mukavaa ilta tuokaan tullessaan..
Onneksi ystäväni on tullut tutuksi jo aiemmin Tallinnan (ja minun suuntavaistojeni ja valmistautumisten) kanssa, joten löysimme kaikkialle kovin vaivattomasti. Hotellilta lähtiessä pyysimme respantyttöä soittamaan valitsemaamme ravintolaan ja saimme pöydän varattua sitä kautta.
| Sauna |
Odotellessa tallustimme pitkin vanhaa kaupunkia ja kävimme hauskassa ja
erittäin lämpimän oloisessa kahvilassa nimeltä Cafe & Chocolaterie.
Siellä jopa vanha labratorinnoutaja hauva oli kuin kotonaan (harmi
ettei kameraan osunut kuin epätarkka häntäpuoli).
Ravintolasta lisää seuraavassa postauksessa. Paluumatkasta voin jo vinkata sen verran, että älkää hyvät ihmiset tehkö samaa virhettä kuin minä, ja tilatko M/S Starin nopean 2h reissun sijaan Silja Europan 3,5h matkaa krapulaisten ja haisevien junttien seurassa takaisin Suomeen. Siinä suoraa palautetta. Yök.
torstai 11. huhtikuuta 2013
Odottavan aika on piiitkä
Mainitsin aiemmin lähteväni ehkä reissuun.. No, reissu on tiedossa, mutta päädyimmekin lähtemään hieman pienemmällä mittakaavalla. Huomenna koittaa siis vastuuvapautus päiväunien aikaan kun herra-O ja pikkuneiti hurauttavat mummi&ukkilaan viikonlopuksi ja minä jään kyydistä! Suunnitelmat ikiomalle viikonlopulle ei nyt kuitenkaan ole Irlannissa.. Sitä pitää vielä odottaa.
Huomenna päiväunien aikaan ajattelin siivota. Höpölöpö! Otan rennosti, laitan naaman päähän ja lähden oopperaan! Ehkä.. en tiedä kehtaanko mennä sinne yksin ja jotenkin porukka ei innostu lähtemään seuraksi. Jännä. Haluaisin kuitenkin kovasti nähdä Leoncavallon Pajatso oopperan, koska itse olin Lahden kaupunginteatterissa mukana kyseisessä oopperassa kuorolaisena! Se oli taatusti elämän parasta aikaa top5:ssä! Ooppera on niin lyhyt, että se kestää vain yhden puoliajan verran. Tämän vuoksi sitä esitetään oopperassa yhdessä jonkun toisen lyhyen oopperan kanssa. Kansallisoopperassa ensimmäinen esitys ennen puoliaikaa on Herttua Siniparran linna. Siitä en ole koskaan kuullutkaan, joten sekin olisi ihana nähdä.
Lauantaina alkaa sitten se mainitsemani ulkomaanmatka! Kyllä! Etelänmatkalle hop! Klo 13:00 starttaamme ystäväni kanssa Länsiterminaalista M/S Star aluksella, kyllä, Tallinnaan!
Vähän harmittaa kun pikkuneidin nenukkiin tuli valuvika ja toivon ettei flunssa pahene kovin paljon. Viimeinen kenkku kulmahammas on puskemassa läpi ikenestä, joten sekin aiheuttaa hieman nenän vuotoa. Toivotaan että neiti säilyy niin hyvässä kunnossa, ettei pahempaa huonoa omaatuntoa tarvitse potea lomaviikonlopusta. Tehoparanemisen lääkkeetä käytössä, maitopullo, muumit ja mukava asento. Kyllä niillä taas jaksaa.
Huomenna päiväunien aikaan ajattelin siivota. Höpölöpö! Otan rennosti, laitan naaman päähän ja lähden oopperaan! Ehkä.. en tiedä kehtaanko mennä sinne yksin ja jotenkin porukka ei innostu lähtemään seuraksi. Jännä. Haluaisin kuitenkin kovasti nähdä Leoncavallon Pajatso oopperan, koska itse olin Lahden kaupunginteatterissa mukana kyseisessä oopperassa kuorolaisena! Se oli taatusti elämän parasta aikaa top5:ssä! Ooppera on niin lyhyt, että se kestää vain yhden puoliajan verran. Tämän vuoksi sitä esitetään oopperassa yhdessä jonkun toisen lyhyen oopperan kanssa. Kansallisoopperassa ensimmäinen esitys ennen puoliaikaa on Herttua Siniparran linna. Siitä en ole koskaan kuullutkaan, joten sekin olisi ihana nähdä.
Lauantaina alkaa sitten se mainitsemani ulkomaanmatka! Kyllä! Etelänmatkalle hop! Klo 13:00 starttaamme ystäväni kanssa Länsiterminaalista M/S Star aluksella, kyllä, Tallinnaan!
Vähän harmittaa kun pikkuneidin nenukkiin tuli valuvika ja toivon ettei flunssa pahene kovin paljon. Viimeinen kenkku kulmahammas on puskemassa läpi ikenestä, joten sekin aiheuttaa hieman nenän vuotoa. Toivotaan että neiti säilyy niin hyvässä kunnossa, ettei pahempaa huonoa omaatuntoa tarvitse potea lomaviikonlopusta. Tehoparanemisen lääkkeetä käytössä, maitopullo, muumit ja mukava asento. Kyllä niillä taas jaksaa.keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Tampereen tohinaa
Pääsiäisvaelluksen jatkoa. Pitkäperjantai oli melko pitkä. Aamu näet alkoi melko ikävästi jo klo 05:25 jonka jälkeen uni ei enää maistunut. Liekö pieni päänsäryn poikanen ja levoton olo syynä. Puoli yhdeksän herätin ukkelin ja nautimme aamiaisen hotellilla. Siellä oli tarjolla muuten nakkien, munakkaan ja pekonin lisäksi mustaamakkaraa, niinpä tietenki. Sekä tietenkin pakolliset rehut ym. leivät ja karjalanpiirakat. Itsehän join kahvia ja mehua ja söin vähän jugurttia marjoilla. Jotenkin teki mieli vaan jotain kirpsakkaa. Ja sitäkin tosi hitaaseen tahtiin.. Voi surku. No, ensi kerralla olen viisaampi (cocacolaaa!)
Melko nopeasti jatkoimme matkaa Hervannan suuntaan ukkelin serkkuselle. Päivän kohokohta lieni Hervannan Speakeasy! Mustamakkara on niin maistettu, Tampere on ehdoton siipikaupunki! Jännä juttu, että siivet ovat niin suosittuja Tampereella, muttei muualla Suomessa. Tiesittekö, että Tampereella ja sen lähiseudulla syödään lähes puolet kaikista Suomen kanansiivistä!? Tampereen siipihulluuden takana on tamperelainen Pekka Yli-Houhala. Kiitos Pekka!
Speakeasyn listalla on erilaisia hamppareita/sandwitchejä ja kanansiipiä. Niitä myydään 12/18/25/40/60 ja suuremmissa annoksissa ja tarjoillaan Texas Pete-kastikkeen ja varsiselleri ja porkkanatikkujen sekä aurajuustodipin kera valinnaisella tulisuudella. Itse valitsin 25 (liikaa!) siipeä ekstra vihannestikuilla ja medium kastikkeella. Ensimmäisellä kerralla en niin koukuttunut siipiin, mutta taitaa olla sama juttu niin ruoassa kuin musiikissakin, joskus toistot koukuttaa. Samoin kävi sushia ensimmäistä kertaa syödessä ja nyt voisinpa melkein elää siivillä ja sushilla. No ei vaan, liika on aina liikaa.
Tampereelta pääsimme kyydissä Lahteen mummilaan jossa pikkuneiti jo odotteli pihalla innokkaana äitiä ja isiä takaisin. Hyvin oli mennyt, saadaan kuulema mennä joskus toistekin. Jippii!!
Melko nopeasti jatkoimme matkaa Hervannan suuntaan ukkelin serkkuselle. Päivän kohokohta lieni Hervannan Speakeasy! Mustamakkara on niin maistettu, Tampere on ehdoton siipikaupunki! Jännä juttu, että siivet ovat niin suosittuja Tampereella, muttei muualla Suomessa. Tiesittekö, että Tampereella ja sen lähiseudulla syödään lähes puolet kaikista Suomen kanansiivistä!? Tampereen siipihulluuden takana on tamperelainen Pekka Yli-Houhala. Kiitos Pekka!
| 22. Ken ”SMOKEY HAM” Eto alias ”TOKYO JOE” |
Tampereelta pääsimme kyydissä Lahteen mummilaan jossa pikkuneiti jo odotteli pihalla innokkaana äitiä ja isiä takaisin. Hyvin oli mennyt, saadaan kuulema mennä joskus toistekin. Jippii!!
torstai 28. maaliskuuta 2013
Fiilistelyä
Nyt täytyy sanoa, että odotin minilomalta Tampereelle paljon enemmän bloginkirjoitusta. Mutta tällä hetkellä on niin pitkästä aikaa niin ihanan rauhallinen ja hiljainen olo ja ympäristö, että ei saa oikein mitään irti näppäimistöstä.
Lähdin karkuun lapsenhoitopaikasta jo ajoissa, ennen päiväunia ja kuvittelin ottavani bussissa torkut. Tampereelle saapuessa en ollut nukkunut silmäystäkään vaan pelkästään nautiskellut rauhallisesta kyydistä. Kävin kaupungilla suhaamassa ja näin lounaalla ystävän vauvansa kanssa ja taas vaan nautiskelin siitä, että saan olla vastuussa hetken vain omasta itsestä. Oi että! Kyllä kaikkien äitien pitäisi saada tällainen tauko aina sillon tällöin! Aivan varmasti lataa äitiysakkuja.
Minun piti mennä vielä istumaan ennen illan bändikeikkojen kuuntelemista mieheni sukulaisille, mutta täytyy sanoa että tämä hotellihuoneessa hiljaa istuminen vie nyt voiton ihan kaikelta! Katselen kymppikerroksen ikkunoista vaan ohi liiteleviä lokkeja. Huomenna ehditään onneksi kyseiseen paikkaan vielä kylään, nyt vaan istun, makaan, laittaudun, rentoudun ja nautin pikkupullollisen punaviiniä. Kaikki olen ansainnut! Kyllä näin on!
Uskomaton fiilis! Hymyilen itsekseni :D
Sokos Hotelli Ilves
Lähdin karkuun lapsenhoitopaikasta jo ajoissa, ennen päiväunia ja kuvittelin ottavani bussissa torkut. Tampereelle saapuessa en ollut nukkunut silmäystäkään vaan pelkästään nautiskellut rauhallisesta kyydistä. Kävin kaupungilla suhaamassa ja näin lounaalla ystävän vauvansa kanssa ja taas vaan nautiskelin siitä, että saan olla vastuussa hetken vain omasta itsestä. Oi että! Kyllä kaikkien äitien pitäisi saada tällainen tauko aina sillon tällöin! Aivan varmasti lataa äitiysakkuja.
Minun piti mennä vielä istumaan ennen illan bändikeikkojen kuuntelemista mieheni sukulaisille, mutta täytyy sanoa että tämä hotellihuoneessa hiljaa istuminen vie nyt voiton ihan kaikelta! Katselen kymppikerroksen ikkunoista vaan ohi liiteleviä lokkeja. Huomenna ehditään onneksi kyseiseen paikkaan vielä kylään, nyt vaan istun, makaan, laittaudun, rentoudun ja nautin pikkupullollisen punaviiniä. Kaikki olen ansainnut! Kyllä näin on!
Uskomaton fiilis! Hymyilen itsekseni :D
Sokos Hotelli Ilves
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Piirakkaa karjalasta
Pakko tähän alkuun mainita, että ihana tämä uusi leluni! Kirjoitan postauksen alkua pikkuläppärilläni Z-junassa pikkuneidin nukkuessa rattaissa. Juuri tällaisia tilaisuuksi varten tämän hommasinkin. Muuten niin tylsä junamatka muuttui hetkessä miellyttävämmäksi.
Tänään matkustamme siis jälleen kerran täysihoitola mummo&pappa residenssiin ja huomenna on niinkin erikoinen tilanne, lähes vuoden jälkeen, että minä ja mieheni yövymme kahdestaan hotellissa Tampereella! Wou! Valkkasimme omenahotellin sijaan ihan oikean hotellin (minä sain päättää..) eli käydään testaamassa Sokos hotelli Ilves vaikka se hieman enemmän maksoikin. Luvassa siis kaikkea jännää ja pikkuläppäri seuraa mukana! Hurraa!
Mummolassa pääsi heti paikalla hommiin. Taikinat oli vaivattu ja puurot keitetty ja niin minä tyttö leivoin ihan ensimmäisen karjalanpiirakkani! Piirakat maistuivat erityisen hyville, rapsakat makoisat piirakat ripauksella hyvää tunnelmaa!
Ja tässä lopputulos. Tätä kirjoittaessa pino on jo poissa. NAM!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






